tiistai 23. huhtikuuta 2013

KALLAKAKKU GABIN MUISTOLLE

Viime viikonloppuna suunittelimme vierailua äitini luo ja halusin tehdä mukaan pienen kakun "Kapsun" muistolle. Kakku oli noin kuudelle hengelle, mutta hyvin se hävisi neljän syöjän suihin yhdeltä istumalta. Halusin tehdä kakusta yksinkertaisen, jossa olisi pari kallaa. Tällaiseen sitten päädyin:


Reunaan kokeilin ensimmäistä kertaa tuollaista lärpäkettä, jolle en nyt keksi parempaa nimeä. Harjoittelua vielä vaatii! Kakun sisältä löytyi suklaavaahto geishasuklaarouheella ja banaanisiivuja. Herkullista oli. Pohjan kokosin kaakaokääretorttupohjasta, kostutus maidolla.



Tässä vielä Kapsukasta viimeisimpiä kuvia, jotka on otettu joskus helmikuun loppupuolella. Mamman rakas tyttönen.♥


Ikävän aalto pyyhkäisi ja pala nousi kurkkuun kun näitä kuvia selailin. :( Kova on ikävä Gabin kanssa vietettyjä hetkiä...

lauantai 13. huhtikuuta 2013

RAKAS GABI-ENKELI ♥

2007-9.4.2013
Elämä on toisinaan hyvinkin arvaamatonta ja yllätykset eivät ole aina miellyttäviä. Viime viikonloppuna Gabi-koiramme alkoi yhtäkkiä oireilemaan ja horjumaan. Maanantaina lähdin käyttämään sitä eläinlääkärillä ja siellä Gabilla arveltiin olevan sisä/välikorvatulehdus, joka vaikuttaa tasapainoelimeen. Hoitoon saimme antibiootit.

Seuraava aamu sujui normaaliin tapaa, mutta iltapäivällä Gabin kunto romahti, se pysyi hädin tuskin omin avuin pystyssä ja eteni seiniä pitkin. Pihalle mennessämme se törmäili oviin ja näytti poissaolevalta. Soitin heti päivystykseen ja Gabi käskettiin tuomaan heti eläinlääkäriin. Gabi oli hyvin pahoinvoivan oloinen, kuolasi voimakkaasti ja pupillit eivät reagoineet kunnolla valoon/hämärään. Gabilta tutkittiin laajat verinäytteet, joista ei löydetty syytä oireille ja kallosta otettiin röntgenkuvat, mutta mitään muutosta sisäkorvassa tai muualla päässä ei havaittu. Oireiden perusteella vika on keskushermostossa, esim. aivokasvain, mutta sitä ei pystytty tutkimaan pidemmälle käytettävissä olevilla tutkimusmenetelmillä, vaan meidän olisi matkustettava etelä-Suomen yksityisille eläinklinikoille lisätutkimuksiin. Gabin tila oli jo huono ja vaikka vika olisi myöhemmin löydetty, koiraa ei olisi välttämättä pystytty enää auttamaan ja se olisi vain kärsinyt. Niinpä oli tehtävä raskas päätös ja saattaa Gabi viimeiselle matkalle.

Gabin menettäminen oli raskasta myös Roomeolle. Se on ollut selvästi apaattisempi, eikä ole koirapuistossa innostunut muiden koirien seurasta, vaan seuraa niitä kauempaa. Ne olivat Gabin kanssa erottamattomat ja peuhasivat puistossa aina yhdessä ja iltaisin nukkuivat vierekkäin (tai - kuten huonosta kuvasta huomaa - päällekkäin).

Gabi sai elää vain 8 kuukautta kotikoirana, mutta siinä ajassa sattui ja tapahtui. Arkuudestaan huolimatta "Kapsukka" oli erittäin kultainen ja hyvätapainen koira. Se oli erityisesti minuun hyvin kiintynyt, siksi tämä on ollut minulle erittäin raskasta aikaa. Lämmöllä muistaen. ♥

Jäi jälkeesi kaipuu, jäi sanaton suru.