lauantai 13. huhtikuuta 2013

RAKAS GABI-ENKELI ♥

2007-9.4.2013
Elämä on toisinaan hyvinkin arvaamatonta ja yllätykset eivät ole aina miellyttäviä. Viime viikonloppuna Gabi-koiramme alkoi yhtäkkiä oireilemaan ja horjumaan. Maanantaina lähdin käyttämään sitä eläinlääkärillä ja siellä Gabilla arveltiin olevan sisä/välikorvatulehdus, joka vaikuttaa tasapainoelimeen. Hoitoon saimme antibiootit.

Seuraava aamu sujui normaaliin tapaa, mutta iltapäivällä Gabin kunto romahti, se pysyi hädin tuskin omin avuin pystyssä ja eteni seiniä pitkin. Pihalle mennessämme se törmäili oviin ja näytti poissaolevalta. Soitin heti päivystykseen ja Gabi käskettiin tuomaan heti eläinlääkäriin. Gabi oli hyvin pahoinvoivan oloinen, kuolasi voimakkaasti ja pupillit eivät reagoineet kunnolla valoon/hämärään. Gabilta tutkittiin laajat verinäytteet, joista ei löydetty syytä oireille ja kallosta otettiin röntgenkuvat, mutta mitään muutosta sisäkorvassa tai muualla päässä ei havaittu. Oireiden perusteella vika on keskushermostossa, esim. aivokasvain, mutta sitä ei pystytty tutkimaan pidemmälle käytettävissä olevilla tutkimusmenetelmillä, vaan meidän olisi matkustettava etelä-Suomen yksityisille eläinklinikoille lisätutkimuksiin. Gabin tila oli jo huono ja vaikka vika olisi myöhemmin löydetty, koiraa ei olisi välttämättä pystytty enää auttamaan ja se olisi vain kärsinyt. Niinpä oli tehtävä raskas päätös ja saattaa Gabi viimeiselle matkalle.

Gabin menettäminen oli raskasta myös Roomeolle. Se on ollut selvästi apaattisempi, eikä ole koirapuistossa innostunut muiden koirien seurasta, vaan seuraa niitä kauempaa. Ne olivat Gabin kanssa erottamattomat ja peuhasivat puistossa aina yhdessä ja iltaisin nukkuivat vierekkäin (tai - kuten huonosta kuvasta huomaa - päällekkäin).

Gabi sai elää vain 8 kuukautta kotikoirana, mutta siinä ajassa sattui ja tapahtui. Arkuudestaan huolimatta "Kapsukka" oli erittäin kultainen ja hyvätapainen koira. Se oli erityisesti minuun hyvin kiintynyt, siksi tämä on ollut minulle erittäin raskasta aikaa. Lämmöllä muistaen. ♥

Jäi jälkeesi kaipuu, jäi sanaton suru.

5 kommenttia:

  1. Luin jo eilen tämän surullisen uutisen foorumin puolelta. Tänä aamuna Gabi oli mielessäni, vaikka en teitä edes tunne. Ihan hirveä tilanne ja todella, todella surullinen juttu.

    Onneksi Gabi sai kuitenkin olla edes sen 8 kuukautta teidän luonanne, jossa sai varmasti tuntea olonsa rakastetuksi ja tärkeäksi. <3

    Lemmikin menetys on kova paikka. Voimia näihin raskaisiin päiviin ja rapsutuksia myös Roomeolle. Halaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tätä on ollut kamalan vaikea sisäistää ja muistelen Gabia usein. Tyttöstä on hirveä ikävä. <3

      Poista
  2. Lämmin osanotto suureen suruun <3

    VastaaPoista
  3. Voih, luin tämän tekstin nyt vasta! Kyynel tuli silmä kulmaan tätä lukiessa. Meillä asustelee 9,5 vuotias koiraherra ja kauhulla jo ajattelen sitä päivää kun hänestä joudun luopumaan... :( Kyllä ne eläimet vaan niin osaavat sydämen vallata! <3
    Onneksi hyvät muistot elävät ikuisesti!!

    VastaaPoista
  4. Luopuminen oli hyvin raskasta.. :( Pitää yrittää muistaa elää aina "täysillä" joka päivä ja nauttia kun rakkaat (niin eläimet kuin ihmisetkin) ovat vielä vierellämme. Onneksi tosiaan muistot ovat ikuisia. ♥

    VastaaPoista

Jätähän jälkiä käynnistäsi, kommentointi ilahduttaa aina! :)